Joka ikinen sunnuntai ennen työviikkoa aloitan aamuni tekemällä evässalaatin. Olen tykästynyt makaronisalaattiin. Se on helppo eväs, koska sen voi syödä kylmänä omassa luokassa tarvitsematta mennä lämmittämään ruokaa.
Teen makaronisalaattipohjan kahteen isoon kulhoon jääkaappiin. Salaattiin tulee omenaa, kurkkua, rypäleitä, pakastemaissia tai puutarhurin sekoitusta, paprikaa. Välillä jotain muutakin. Aamuisin siirrän sopivan annoksen isommasta kulhosta pienempään kulhoon, lisään päälle purkillisen vähäsuolaista tonnikalaa ja keitetyn kananmunan. Joskus myös kourallisen pikkutomaatteja.
Koska syön päivällä vain salaattia, tarvitsen illalla kunnon ruokaa, joka on mielellään lämmintä. Pitää muistaa, että minähän en syö useimmiten leipää kuin kerran viikossa tai kahdessa, kun olen viitsinyt paistaa sitä. Eli en syö iltapalaa. Pelkät hedelmät eivät pidä nälkää. Puuroa syön aamuisin, sitä en halua iltaisin.
Usein valmistan sunnuntaina myös jotakin, mitä voin syödä useampana arki-iltana peräkkäin. Viime viikolla söin itse tehtyjä leivitettyjä kananuggetteja ja kermaperunoita. Ensi viikoksi tein kanapaprikapiirakkaa.
Meillä on niin pieni keittiö, ettei samaan aikaan mahdu valmistamaan montaa sorttia arki-iltaisin. On kätevämpää, että teen omat ruokani valmiiksi jo sunnuntaina.
Ärsyttää, kun sunnuntait menevät aina ruuanlaittoon.